Lennä Nykäsen Matti osa II

Ja lisättäkööt että juu, minunmielestäni oli ihan hyväkin asia, että Matti Nykänen tuotiin elokuvassa esille nk. uhrina, vaikka ihan ammattikriitikot on moista näkökulmaa arvostelleetkin. Saapahan ihmiset (itseni mukaanlukien) hieman uuttakin näkökulmaa asiaan.
Roolijako oli myös onnistunut,Peter Franzen oli omiaan esittämään luihua Nick Nevadaa ja Juha Veijonen taas Nykäsen valmentajaa. Roolit olivat mielestäni uskottavasti esitetty ja ne tempaisivat mukanaan katsojankin samalla voimalla jolla näyttelijät olivat rooleihinsa heittäytyneet. Jasper Pääkköstä oli tosin hieman vaikea mieltää Matti Nykäseksi, johtuen ehkä Pääkkösen ulkonäöstä (täysin Matti Nykäsestä poikkeavat kasvonpiirteet) tai siitä että Jasper on kuitenkin aina Salkkareiden Saku Salin ja siihen ei auta mikään. En sano, että Pääkkösessä näyttelijänä olisi mielestäni vikaa, mutta en vain kyennyt mieltämään Pääkköstä täysin Nykäseksi ja siihen en tiedä syytä itsekään.

Lennä Nykäsen Matti?

Suomen lentävästä ihmeestä on tehty nyt elokuva.
Kävimme katsomassa elokuvan ensi-iltaviikonloppuna ja salit olivat täynnä kiinnostuneita ja uteliaita ihmisiä. Kiinnostuneita ja uteliaita ehkä Matti Nykäsestä ja ehkä myös itse suurella äänellä mainostetusta elokuvasta.

Näin jälkikäteen täytyy kyllä sanoa, että elokuva oli mielestäni hyvä. Siitä huolimatta, että elokuvaan oli otettu so notin ja fiftisikstin kaltaisia Nykäsen legendaarisia sutkautuksia, ei se pilkannut millään tavalla Nykästä, vaan toi esille sen, kuinka vaikeaa nuoren miehen voi olla pysyä pystyssä suurten odotusten ja alati kasvavan paineen alla. Kun paineet käyvät sietämättömäksi, on kuningas Alkoholin palveluksiin helppo sortua, enkä ihmettele, että nuorelle Nykäselle kävi niin.
Viina vaan ei sovi kaikille ihmisille ja jotkut se tekee väkivaltaiseksi. Eihän väkivalta tietenkään ole hyväksyttävää kännissäkään, mutta voiko alkoholiin turvautuminen olla avunhuuto, johon kanssaihmisten tulisi vastata?
Kuka lohduttaisi Mattia?

Tämän elokuvan näkemisen jälkeen näen Matti Nykäsenkin aivan eri silmin. En enää tahdo halveksua Nykästä, vaikka hänen kasvonsa koristavatkin kovin usein lööppejä ja juorulehtien kansia. Elokuva käsitteli asiaa sellaisesta näkökulmasta, että asioita alkoi ehkä miettiä Nykäsenkin kantilta. Elokuva antoi vihiä siitä, mitä on olla nuori ja sinisilmäinen, maailman menestynein mäkihyppääjä, joka on aivan muiden ihmisten vietävissä ja jolla selkääntaputtelijoita ja hyväksikäyttäjiä riittää.

Elokuvan tunnarissa lauletaan Lennä Nykäsen Matti, lennä. Ja mäkitornista lennettyjen, pitkien hyppyjen lisäksi on Nykänen lentänyt monta kertaa elämän tuulissa myös pää edellä ruusupuskaan, mutta aina hän on sieltä myös noussut.

ps. Matti-elokuvan ensi-iltaviikonloppuna tehtiin uusi Suomen ennätys elokuvien kävijämäärässä yhden viikonlopun aikana. Matti- elokuvalla ja sen ensi-illalla lienee oma osuutensa siihen ja vielä on elokuvalla aikaa rikkoa lisää ennätyksiä.

Coming soon:

Lennä Nykäsen Matti?

Presidentti idols.

Kuuden vuoden välein järjestettävä, televisioiden ulkopuolellekin ulottuva, kokonaisvaltainen realitytapahtuma on jälleen pyörähtänyt käyntiin ja alkukarsinnat ovat jo ohi.

Alkukarsinnathan pyörähtävät käyntiin, kun kourallinen kokelaita kiertää pitkin Suomenmaata esiintymässä ja pistämässä parastaan. Ilman karismaa ei pärjää, on oltava luontaista esiintymistaitoa pärjätäkseen kisassa. Alkukarsinta on rankka ja kokelaat pistävät kaiken peliin, sillä yleisö äänestää tämän realitykilpailun voittajan.

Koko rumba tiivistyy siihen, kun kaksi eniten ääntä saanutta henkilöä valitaan finaaliin ja panokset kovenee. Ääntenlaskenta on jännittävä tapahtuma, jota seurataan reaaliajassa televisiosta koko illan. Realityä mielenkiintoisimmillaan.

Koko kansan idolsin finalistit on valittu, kahden viikon päästä koittaa ratkaiseva finaali ja se on kertova että kumpi finalisteista on tuleva suomen ykkösnainen/mies. Lööpit kirkuvat kioskien seinällä, spekuloivat miten kisassa tulee käymään, niinkuin varmaan teemme me kaikki, jotka olemme tilannetta yhtään seuranneet.
Finalistitkaan eivät lepää, vaan he rutistavat itsestään viimeiset mehut ja heittäytyvät täysin mukaan kisaan. Vielä viimeinen mahdollisuus vakuuttaa yleisö.

Kaksi finalistia, kaksi viikkoa aikaa, yleisö äänestää, toivottavasti.

Kaksi suosituinta on finaalissa ja heistä yleisö äänestää Presidentti idols voittajan 2006, joka saa palkinnoksi mainetta ja kunniaa, sekä 6 vuoden sopimuksen Suomen presidenttinä.

Tämän blogin syvin olemus?

Eräs minulle erittäin läheinen ihminen (=mies,seurustelukumppanini) naureskeli lukiessaan blogiani. "Miten joku voi touhottaa noin paljon lasimuotoilusta!??".
Tämä mies lienee ainoa, joka joskus eksyy joskus blogiani lukemaan, ja hänkin vain silloin, kun muistan mainostaa ahkerasti.
Kirjoitankin tätä blogia itseäni varten. On niin paljon mukavempaa kirjoittaa ajatuksiaan jotakuinkin selkokielelle ja samalla selvittää ja jäsennellä asiat omassa päässään selkeiksi kokonaisuuksiksi, jotka koostuvat niistä lukuisista aivoissani (kai mulla sellaisetkin on?) harhailleista ajatuksen sirpaleista.
Seuraava kysymys lieneekin, että jos kirjoitan tätä blogia itseäni varten, niin miksi en voi kirjoittaa sitä lyijykynällä, vaikka ruutupaperille tai kovakantiseen päiväkirjaan jossa on heppoinen muovilukko ja vaaleanpunaiset sivut?
Omaa kirjoittamaan ryhtymisen kynnystäni madaltaa se illuusio, että joku muukin saattaa lukea näitä tekstejä, niin epätodennäköistä kuin se onkin. Vaikka en suoranaisesti ajattele, että näitä tekstejä joku lukisi, niin kuitenkin on se pieni mahdollisuus ja se tekee kirjoittamisesta helpompaa. Tai noh, en nyt tiedä että helpompaa, mutta tuleepahan ainakin todella mietittyä mitä kirjoittaa, sanamuotoja, jokaista sanaa ja jokaista lausetta ja täten saa itselleenkin ajatukset selviksi kokonaisuuksiksi, mikä siis niinkuin jo sanottu, onkin tämän blogin todellinen tarkoitus.

Eipä mulla muuta.

Huomion arvoinen asia:
Olen saanut yhden ainoan "oikean kommentin". Kaikki ne loput saamani kommentit ovat jotain mainosbottien tuotoksia. I'm so famous.
Eijei, olen saanut _kaksi_ oikeaa, todellista ja hyödyllistä kommenttia tämän blogin aikana ja vaikka kirjoitankin tätä blogia vainjaainoastaanitselleni jne. niin kieltämättä ne kaksi oikeaa kommenttia, henkilökohtaisesti minulle tarkoitetut, lämmittävät mieltä niin, että tässähän sitä meinaa ihan liikuttua kuoliaaksi. Kiitos sinulle, näiden kahden kommentin postaaja! Tiedät kyllä kuka olet ja tunnistanet itsesi :) (Jos siis satut vielä tänne blogiin vilkaisemaan)